Kaksin kotona
Marraskuun pimeyttä torjuaksemme olemme käynnistäneet joulunvalmistelupuuhat. Kahden ikäihmisyyttä lähestyvän aikuisen taloudessamme jatketaan monia lapsiperhevuosien jouluperinteitä, ja yksi niistä on verhojen vaihtaminen lämpöisemmän sävyisiin. Usein se tapahtuu juuri isänpäiväviikonloppuna, jota nytkin elämmme. Myös joulumusiikin kuuntelu alkaa isänpäivän tienoilla, ja niin se alkoi tänäkin vuonna. Verhotankoihin kurkotteluani ja nipistimien kimpussa ähellystäni (miten se voikin olla näin työlästä!) sulostuttaa soundtrack elokuvasta Home Alone – Yksin kotona 1. Tuolla musiikilla on joulu avattu meillä jo kymmenien vuosien ajan, ja miksipä mennä hyviä perinteitä muuttamaan. Kaikenlaisia suoratoistomahdollisuuksia on toki ulottuvillamme, mutta tuo musiikki kuunnellaan meillä aina CD:ltä. Voisin vaikka vannoa, että äänitteeltä kuunneltuna se kuulostaa erilaiselta! Sitäpaitsi ihmisellä on kosketusmuisti, ja aina kun kaivan esiin joulumusiikkikokoelmani, avaan CD...